Hups, taas on vierähtänyt
aika monta viikkoa enkä ole saanut blogitekstiä aikaiseksi… Mutta hengissä siis
ollaan. Sitten viime päivityksen on ehtinyt tapahtua
monenlaista, ja omat tunnetilat ovat vaihdelleet pakahduttavasta
koti-ikävästä riemun pilkahduksiin.
Onneksi filmille on tallentunut niitä iloisempia hetkiä. Ja synttäreitäkin tuli juhlistettua.
|
Minä ja Melissa (Virginia, USA) hienoina menossa kiinalaisen uuden vuoden gaalaan. |
|
|
|
Nolottaako tarpeeks? Tämmösen hatun sitten pistivät mulle ravintolassa päähän, kuulivat, että täytän vuosia. Sain sentään ilmaista jäätelöä lohdutuspalkinnoksi. |
|
|
|
Sain ihan vahingossa synttärikakkuakin, kun Lila ja Krystal viettivät asuntolassa omia lähiaikoina olevia synttäreitään mun synttäripäivänä. |
Vaihtarin pieniä iloja on
ollut bongailla suomalaisia vientituotteita. Tähän mennessä olen nähnyt Pandan
lakritsia, Marimekon lautasliinoja, Koneen hissejä, Angrybirds-leffan trailerin ja kuullut Daruden
Sandstorm-kappaleen, kun olimme pelaamassa Laser Tagia (=Megazone, lasersotaa). Ja kanadalaisen kaverin poikaystävä kuuntelee Poets of the Fallia (vaikken kyllä ensin tiennyt että se edes on suomalainen bändi...)
|
Eikö rumasta unikkokuosista pääse eroom täälläkään? |
|
Ja oman kylän lakua lähikaupassa. |
|
Ruisleipää?!? Ei ihan. |
Suomessa kovat pakkaset
ovat kuulemma vaihtuneet vesisateeseen, eikä täälläkään turhan kylmä ole ollut.
Nyt sentään pysyttelee pakkasen puolella.
|
Sataa sataa ropisee... |
|
Maisemia asuntolan ikkunasta. |
|
Eskimohanhia!!! (Siis noi valkoiset). |
|
Lumikenkäjänis. Läski sellainen. |
Olen entistä
vakuuttuneempi siitä, että amerikkalainen kulttuuri on ainakin osasyyllinen ilmaston
lämpenemiseen ja muihin ympäristöongelmiin. Polttoaine tuntuu nimittäin olevan
halpaa (tankin saa täyteen 20 eurolla) ja sitä poltetaan surutta. Joka toisella autoilijalla on statussymbolina
valtava pick-up (Suomessa noin suuria autoja ei edes myydä), ja olen varma,
että suurin osa ihmisistä ei koskaan tarvitse lavan tarjoamaa
kuljetuskapasiteettia. Ja autolla ajetaan aina joka paikkaan, kävely kadun
toisella puolella olevaan kauppaankaan ei tule kuuloonkaan. Pyörät ovat
harvinaisia ainakin näin talvisaikaan. Lämmityksessä ei säästellä, ja en ole
nähnyt ainoatakaan kaksinkertaista ikkunaa (kai näillä jotkut omat lämpölasit
on useimmissa paikoissa, mutta minun silmään näyttävät aika heppoisilta). Eikä yliopistolla (=koko
kaupungissa/provinsissa/maassa?) lajitella jätteitä pulloja ja tölkkejä lukuun
ottamatta Saatan nyt liioitella aavistuksen, ja osataanhan sitä Suomessakin,
mutta silti paikalliset tavat toimia pistävät usein biologia häiritsevästi
silmään. Täytyy kuitenkin amerikkalaisten puolustukseksi sanoa, että ravintoloissa (siis paremmissakin kuin Mäkkärissä) saa aina pyydettäessä dogibagin, jossa annoksen rippeet saa viedä kotiin.
|
Pähee menopeli poliisimuseossa. |
|
Selfie paavin kanssa :D |
Ja Regina on ruma ja
tylsä kaupunki, joka on suunniteltu autoilun ympärille (eli joka paikkaan
ruokakaupat mukaan lukien on pitkä matka). Ohessa kuvatodisteita. Onneksi
yliopisto sentään tarjoaa kiitettävästi vapaa-ajan ohjelmaa ja hyvää seuraa.
Suurimman osan ajastani vietän kuitenkin kampuksella, joka on viihtyisä niin
sisältä kuin ulkoa. Jottei nyt menisi ihan pelkäksi valittamiseksi, pakko
todeta, että olen silti viihtynyt edelleen hyvin näitä pieniä kulttuurishokin
hetkiä lukuun ottamatta.
Viime viikolla
pidettiin mid-termit eli kurssien puolen välin kokeet. Onneksi minulla oli vain
kaksi koetta, sillä niissäkin oli haastetta kylliksi. Esimerkiksi biologian koe
koostui muutaman esseekysymyksen sijaan kuudesta sivusta pikkukysymyksiä, jotka
kattoivat koealueen jokaista yksityiskohtaa myöten. Suomessa kokeissa pärjääkin
liian usein pelkällä tuurilla ja yleistiedolla. Jospa tuosta kokeesta nyt läpi
pääsisi, täytyy nähtävästi panostaa loppukokeeseen Suomessa normaalisti
riittävää panostusta enemmän.
Mutta nyt kun kokeista on
selvitty, voidaankin jäädä ansaitulle(?) talvilomalle. Vuokraamme
vaihtariporukalla auton ja lähdemme koko viikoksi Calgaryyn (talviolympialaiset
1988) ja Banffin kansallispuistoon laskettelemaan ja ihmettelemään luontoa ja
nähtävyyksiä (itse asiassa olemme reissussa parhaillaan). Seuraavassa postauksessa voinkin sitten esitellä maisemakuvia
Kalliovuorilta!